lauantai 25. huhtikuuta 2015

Korppi ja muita siivekkäitä

Tämä komea korppi on syntynyt 
Rovaniemen kuvataidekoulun 
keramiikka & kuvanveisto –työpajassa. 
Näyttävä lintu on rakennettu pyöräily-
kypärän päälle ja sen voi pukea ylleen.
Korpin tehnyt Niko Mäntynenä sanoo
linnun syntyneen oikeastaan tilaustyönä
äidille. Päiväkodissa työskentelevän äidin 
mukaan heillä on aina käyttöä 
lintuaiheiselle naamiolle. Tämä teos
ei siis jää pölyttymään komeron
nurkkaan vaan päätyy ilahduttamaan
pieniä lapsia.

Korpin materiaalina on käytetty mm. polyuretaanivaahtoa, vaahtomuovia, 
akryylimaalia, villaa sekä sulkia ja 
höyheniä. Nikon mielestä aikaa vievin 
vaihe oli höyhenten ja sulkien kiinnittäminen huovuttamalla linnun päähän.


Keramiikka & kuvanveisto –työpajassa tehdään monenlaisia rakennelmia. Työpajan nimi voisi yhtä hyvin olla rakentelu & muotoilu –työpaja. Pääpaino on kolmiulotteisessa ilmaisussa ja kuvanveistossa sen laajassa merkityksessään. Näissä veistoksissa on mukana liike ja ääni.

Dani Haapakoski
Frans Vilander
 
Eerik Tolonen
Niko Mäntynenä

Vaikka näissä tämän vuoden juhlanäyttelyssä esillä olevissa teoksissa ei ole käytetty savea, on keramiikka edelleen yksi tärkeimmistä kuvanveiston materiaaleista. Savesta tehdään niin taide- kuin käyttöesineitäkin.

Kuvat: Vaku 3 -työpajan oppilaat
 

torstai 16. huhtikuuta 2015

Vedoksia, vedoksia!


Piirustuksen ja grafiikan, eli kotoisammin Pigran, kahdessa ryhmässä on kevään aikana vedostettu runsaasti grafiikkaa. Ensimmäisen vuoden oppilaat Aurora, Silja, Sari, Maisa, Anna-Maria ja Ella kokeilivat kuivaneulagrafiikan tekoa PVC-eli Linoman-levylle. Aiheena oli suomalaisen kansantaruston henget ja jumalat. 


























Kuivaneula on syväpainografiikan yksi tekniikka, jossa kuva-aihe kaiverretaan laatalle terävällä piikillä eli kuivaneulalla. Laatalle levitetään väriainetta, joka jää kuivaneulan kaivertamiin uriin.

























Ylimääräinen väri pyyhitään pois ja laatta vedostetaan vetämällä se grafikanprässistä läpi. Kuva-aihe siirtyy laatalta vedokseen peilikuvana. Luonnoksen voi kääntää kuvaa laatalle siirrettäessä jo  peilikuvaksi.

























Toisen vuosikurssin oppilaat Janika, Julia, Ada-Sofia ja Elisa saivat tehtäväkseen suunnitella kahdella laatalla ja värillä vedostettavan kohopainografiikkateoksen. Aiheena oli " Naamio".




















Kohopainolaatalta kaiverretaan pois kaikki muu paitsi kuva-aihe. Väri telataan laatalle ja laatta vedostetaan esimerkiksi hiertämällä kuvaa paperiin jollakin apuvälineellä: telalla, kiekolla tai vaikka kädellä. Kahdella tai useammalla laatalla työskentely on haastavampaa, sillä kuvan eri osat ovat eri laatoilla, jotka on kohdistettava toisiinsa.




















Grafiikkaan kuuluu myös vedosten numerointi,  parhaan vedoksen valitseminen näyttelyä varten sekä passe-partoutin eli aukkopahvin tekeminen.

























Kaikkien Pigra-ryhmien vedoksia voi käydä ihailemassa myös kuvataidekoulun "Kakkua, kakkua!"-juhlanäyttelyssä 28.4.2015 asti.

torstai 9. huhtikuuta 2015

Seikkailu kuvataidekoulussa



Seikkailu kuvataidekoulussa alkaa luurankoluokasta.
















Kuviskoulun peilikaapin vieressä on puu. Perhonen asuu puussa. 
















Sarvien luona kasvaa vaaleanpunaisia ja oransseja ja keltaisia kukkia. 














Työkalukaapissa on saha. Hyllyllä on leppäkerttu. Leppäkerttu sanoo:
-Mulla on nälkä.













Kuviskoulussa sieniä kasvaa portailla.  Mutkikkaat portaat menevät yläkertaan.














Kala uiskentelee tiskialtaassa ja sanoo: 
- Tämä on mukavaa! 
Tiskialtaassa paistaa aina aurinko.














Pupu asuu silkkipaperilaatikossa. Sillä on korvat pystyssä ja töpöhäntä näkyy. 














Kuviskoulussa taiteillaan ja kuviskoulussa on kivaa!  

Tämän jutun valokuvasivat, kuvittivat ja tarinoivat: 
Enni, Siiri ja Marcus, 
6V ma varhaisiän opetuksen ryhmä







Saapuneet tervehdykset


torstai 2. huhtikuuta 2015

Noitien pääsiäisseikkailu


 Eräänä pääsiäisenä noidat päättivät lähteä lentelemään Kyöpelivuorelta. He halusivat jakaa lapsille pääsiäismunia. Munat oli tehty noitien herkuista eli rupikonnista, lepakoista ja etanan limasta. Noidat kaartelivat pilvettömällä taivaalla rupatellen ja nauraen. He laskeutuivat kerrostalon katolle. Talon lapset juoksivat katsomaan noitia, jotka antoivat heille pääsiäismunia. Lapset maistoivat niitä innoissaan, mutta pian sylkivät ja irvistelivät.
   - Nämä eivät ole oikeita pääsiäismunia, hyi! Lapset huusivat.
Lapset antoivat noidille suklaamunia maistettaviksi.
   - No hyi, nämäpä vasta kamalia ovatkin! Sanoivat noidat ja sylkivät suklaat suistaan.

   Ihmisten sängyt olivat liian pehmeitä, joten noidat lähtivät paluumatkalle lopen uupuneina. Pian yksi noidista nukahti luudan selkään ja törmäsi korkean männyn latvaan. Noita sai kovan tällin ja putosi metsään. Muut noidat laskeutuivat myös metsään toivoen löytävänsä sopivan kovan lepopaikan ja jotain välipalaa. Noidat heräsivät metsänhaltian kuiskaukseen. Haltia keitti niille lepakkoteetä, jonka voimin noidat jaksoivat lentää takaisin kotiin.

Tarinan satuilivat ja kuvan noidat tekivät 6-vuotiaat Kaisa, Luka, Siiri, Silva ja Toni varhaisiän opetusryhmästä.